Ajatuksia alkuvuoden aikana toteuttamastani kaupunginosakierroksesta
Tammi- ja helmikuun aikana pyöräilin 13 eri kohteeseen Turun kaupungin alueella. Pysähdyspaikkoina olivat kauppojen pihat ja asiasta oli sovittu kauppojen edustajien kanssa. Pyöräilyä kertyi 109 kilometriä ja aikaa käytin 25 tuntia kun mukaan lasketaan kaupunkilaisten kanssa vietetyt juttuhetket. Nyt on aika katsoa taaksepäin ja kirjata havaintoja matkan varrelta.
Tavoitteeni oli kerätä mahdollisimman paljon turkulaisten mielipiteitä Turussa hyvin hoidetuista asioista ja toisaalta parannuskohteista. Olin myös päättänyt kokeilla, kuinka rohkeasti kaupunkilaiset itse avaisivat keskustelua kanssani. Ilman, että aktiivisesti pysäyttäisin ohitse kulkevia. Liikkumiseen käytin polkupyörääni. Siihen oli kiinnitetty näkyvästi oranssin värinen pieni kirjelaatikko. Toivoin herättäväni riittävästi huomiota, jotta mahdollisimman moni pysähtyisi kysymään, millä asialla olen liikkeellä.
Pysähdyspaikat pyrin valitsemaan niin, että kaupassa asioivat ja muuten alueella liikkuvat paikalliset näkisivät minut mahdollisimman hyvin. Samalla yritin asettua lähelle luontevia kulkureittejä kauppaan. Sijoittumista rajoitti kaupoilta saatu ohjeistus. Ajankohdat sijoittuivat viikonloppuihin alkuiltapäivään ja muutaman kerran perjantai-iltaan.
Aivan toivotusti suunnitelmani ei toiminut. Joissakin pysähdyspaikoissa ei pystynyt sijoittumaan lähelle kulkureittejä. Toisaalta oli paikkoja, joissa täytyi tehdä valintaa useamman eri kulkureitin välillä ja osa asiakkaista jäi sen takia kokonaan kohtaamatta. Ajankohdista perjantai-illat havaitsin huonoiksi. Kaupoissa asioivilla monella tuntui olevan kiire viikonlopun viettoon.
Kirjalliseen muotoon tallennettuja mielipiteitä kertoivat 27 kaupunkilaista. Sen lisäksi he kertoivat usein myös muista aiheista, joiden kirjaaminen lyhyiksi palautemuotoisiksi kommenteiksi olisi yksinkertaistanut liikaa kaikkea sanottua. Pysähdyspaikkojen määrään ja käytettyyn aikaan verrattuna kirjallisia mielipiteitä kaupungin asioista tuli vähemmän kuin olin toivonut.
Aikaisemmissa blogi-kirjoituksissa olen jakanut kaikki kirjatut mielipiteet. Nyt miettiessäni kaikkia 13 eri pysähdystä ja niissä käytyjä keskusteluita, huomaan tempaukseni hyödyn välittyvän huonosti kirjatun kautta. Onkin hyvä korostaa joitakin seikkoja.
Keskustelemaan pysähtyneet kaupunkilaiset tuntuivat useimmiten olevan tyytyväisiä Turussa asumiseen kokonaisuutena. Kukaan ei mielestäni pitänyt Turkua huonona asuinpaikkana. Kaikilla tuntui olevan positiivinen fiilis. Omaa asuinympäristöäkin kuvailtiin yleensä positiivisesti.
Huonolla tolalla olevat asiat tuntuivat jakautuvan kolmeen ryhmään. Oli asioita, jotka selvästi olivat hyvin lähellä palautteen antaneen omaa arkea. Lähiympäristön siisteys tai käytetyn bussipysäkin aikataulujen puuttuminen ovat esimerkkejä näistä. Toisaalta oli laajempia juuri tällä hetkellä vaikuttavia olosuhteita, jotka aiheuttivat tyytymättömyyttä. Esimerkiksi Varhan toimimattomuus tai TVT—asuntojen vuokrissa tapahtuneet suuret korotukset. Kolmantena ryhmänä tulivat asiat, jotka ovat vasta suunnitteilla tai tulossa, mutta toteutuessaan koettiin vaikuttavan kielteisesti. Näitä olivat mm. runkolinjauudistus, raitiotie ja länsirata.
Viimeisenä huomiona haluaisin nostaa esille keskusteluissa nousseet kaksi eri lähestymistapaa kerrottuihin asioihin. Suurin osa palautetta antaneista kertoivat epäkohdista ikäänkuin jonkin toisen henkilön puolesta. Oltiin huolissaan jonkun muun asioiden tilasta tai tulevaisuudessa huonontuvista olosuhteista. Positiiviset asiat kerrottiin puolestaan usein hyvin omakohtaisesti.
Kaiken kaikkiaan tämä projekti sai minut ymmärtämään entistä paremmin kaupunkimme eri alueiden omat erityispiirteet ja kaupunkilaisia puhuttavien asioiden taustat. Jatkoa varten on myös hyvä muistaa, että keskustelun avaamiseen tarvitaan jokin houkutin – kun ojennat ensin jonkin ilmaislahjan, on todennäköisempää, että keskusteluja syntyy.